Retki Meren Rantaan – Edu Kettunen – letras

Pitkin aamuöistä joenuomaaKulki perhe retkimuonaa repuissaanKohti meren rantaa pohtimaanKukin haaveitaanSisämaan rauha liukui poisKun tuuli toi meren oudot äänetKuultavaksi retkeläistenPoloistenIsä oli väsynyt miesVäsynyt maailman tuskaan puuttumaanVäsynyt kiskomaan meitä mukaan leikkiinVannomaan nimeen jumalista julmimman »Meri on suurempi kuin luulin »Sanoi äiti hymyhuulinSuuteli siskon pientä otsaaSe on suuri ja suolainenMe joimme kotonakeitetyt kahvitVeimme leijat tuuleen tanssimaanIsä nautti tilkan tummaa murhettaanJa päivä kuuma yöksi kutistuiTuuli jatkoi pauhuaanUlapan kummitukset joivat kunniaksi kaukomaidenJa urheudenIsä jäi puuksi meren rantaanMeren raivopäisen rantaanIsä jähmettyi ja juuttuiKunnes tuuleksi muuttuiMinä perin kartanot ja kunnaatPerin joen kuivan uomanJa pian kunniaani kuivunMinäkinIsä oli väsynyt mies,Väsynyt maailman tuskaan puuttumaanJa minäkin väsyn kohtaJa lähden meren rantaan haihtumaanJa sinä poikani jäät